Enemmän urheilijoita - paremmat mahdollisuudet menestyä?

Usein puhutaan, että väkirikkaat maat menestyvät urheilussa hyvin, koska heillä on enemmän urheilijoita, joita kehittää ja joista löytää potentiaalisimmat menestyjät. Lisäksi, kun urheilijoita on paljon eivät loukkaantumiset tai muut luonnolliset esteet suuressa kuvassa haittaa menestysmahdollisuuksia. Mutta onko asia oikeasti näin?

Alla olevassa taulukossa on listattuna järjestykseen 10 maata, jotka ovat voittaneet eniten olympiamitaleja, koko olympiahistorian aikana. Listasta huomataan, että vaikka siellä on väkirikkaita maita, kuten Kiina, Yhdysvallat ja Venäjä, ei lista silti ole väkiluvun mukaisessa järjestyksessä näidenkään maiden osalta, jonka lisäksi listalta puutti useita muita väkirikkaita valtioita, kuten Intia ja Indonesia.

Maa	Kultamitalit	Hopeat	Pronssit	Yhteensä	Väkiluku
1. Yhdysvallat	1174	952	833	2959	331 004 000
2. Venäjä	750	635	627	2012	145 934 000
3. Saksa	600	612	609	1821	84 784 000
4. Iso-Britannia	296	323	331	950	67 886 000
5. Kiina	285	231	197	713	1 439 331 000
6. Ranska	264	293	332	889	​65 273 000
7. Italia	259	231	269	759	​60 462 000
8. Ruotsi	212	228	239	679	10 099 000
9. Norja	209	186	173	568	5 421 000
10. Japani	186	178	209	573	​126 476 000
15. Suomi	146	150	184	480	5 546 000

Mitalitilastossa on laskettu kaikki olympiamitalit (1896–2022) yhteensä, niin talvi- kuin kesäolympialaisista, lisäksi tilastoon on laskettu mukaan myös kyseisten valtioiden edeltäjien mitalit esim. Neuvostoliitto.

Kuten nopealla silmäyksellä voi huomata on yllä olevassa listassa niin pienemmän kuin suuremmankin väkiluvun maita. Tarkempi laskenta osoittaa, että mitalien määrän ja väkiluvun välillä ei oikeastaan ole minkäänlaista korrelaatiota (r~0,02). Joten yllä olevan taulukon perusteella väkiluku ei ainakaan suoraan korreloi olympiamenestystä.

Maa	Mitalit	BKT (milj. USD)	BKT/asukas (USD)
Yhdysvallat	2959​	2 299 610	69 474​
2. Venäjä	2012	177 580	12 169
3. Saksa	1821	​422 312	49 810
4. Iso-Britannia	950	318 686	46 944
5. Kiina	713	​1 773 406	​12 321
6. Ranska	889	​293 747	​45 003
7. Italia	759	​209 988	34 731
8. Ruotsi	679	​62 744	62 129
9. Norja	568	​48 244	88 994
10. Japani	573	493 742	39 038
15. Suomi	480	​29 916	53 940

Taulukossa on esitetty parhaiten menestyneiden maiden mitalimäärä sekä bruttokansan tuote kokonaisuudessaan ja per asukas. Laskettaessa mitalien ja bruttokansantuotteiden korrelaatioita, huomataan, että mitalien määrän ja bruttokansantuotteen välillä on kohtalainen positiivinen korrelaatio (r=0,56) eli suurempi bruttokansantuote, jossain määrin vaikuttaa voitettavien mitalien määrään. Tästä voitanee ajatella, että mitä vauraampi maa on, sitä enemmän sillä on varaa panostaa urheiluun ja sitä enemmän se tuottaa näin ollen menestystä. Toisaalta verrattaessa väkilukuun suhteutettua bruttokansantuotetta mitalien määrään minkäänlaista korrelaatiota ei löydy (r=0,007).

Tutkitun tiedon valossa

Käydäänpä seuraavaksi läpi tutkitun tiedon valossa, mitkä seikat selittävät valtioiden huippu-urheilumenestystä. Tulokset ovat osittain ristiriitaisia yllä esitettyjen tulosten kanssa. Tähän löytyy toki luonnollinen selitys tai ainakin oletus sellaisesta, joka esitellään lopuksi.

Makiyan ja Rostami (2021) havaitsivat tutkimuksessaan, että mitalien määrän sekä väestön määrän, väkilukuun suhteutetun BKT:n, maan järjestämien olympialaisten ja aiempiin olympialaisiin osallistumisen välillä oli positiivinen yhteys. Bian (2005) on myös havainnut tutkimuksessaan samat asiat lukuunottamatta aiempien olympialaisiin osallistumisen vaikutusta. Tämän lisäksi tutkimuksessa todetaan, että yleisesti maat jotka eivät ole poliittisesti "vapaita" menestyvät pääsääntöisesti paremmin kuin muut maat voittaen enemmän mitaleja.

Aihetta tutkiessaan Bernard ja Busse (2004) taas tulivat siihen johtopäätökseen, että erityisesti bruttokansantuote ennustaa maan menestystä olympialaisissa. Myös väkilukuun suhteutetulla bruttokansantuotteella sekä väestön määrällä on positiivinen vaikutus. Pelkkä bruttokansantuote ei silti ennusta täydellisesti mitalisaalista vaan myös muute tekijät vaikuttavat. Tutkimuksen mukaan olympialaisten isäntämaa voittaa tyypillisesti n. 1,8 % enemmän mitaleita, kuin mitä pelkän bruttokansantuotteen perusteella voisi ennustaa.

Eräässä tutkimuksessa, käytettäessä hieman muista poikkeavia analyysimenetelmiä, päästiin tulokseen, että ainoastaan järjestäjävaikutuksella ja väkiluvulla on merkitystä olympiamenestykseen (Rewilak 2021).

Pekingin vuoden 2008 olympialaisiin keskittyvässä tutkimuksessa havaittiin, että seuraavilla tekijöillä oli merkittävä vaikutus menestykseen kisoissa: väkiluku, bruttokansantuote, terveysmenot, kisajoukkueen koko ja aiempi olympialaisten isännyys. Suurin vaikutus (r = 0,91) oli väkiluvulla ja kisajoukkueen koolla. Eli väkiluvun kasvattaminen ja suurempi kisajoukkue lisäävät menestysmahdollisuuksia tai ainakin lisäsivät Pekingin olympialaisissa. (Shariati, Bagheri & Goodarzi 2014.)

Tuloksista mielenkiintoisin lienee Leongin, McKeen ja Yusufin (2017) tutkimuksen tulos. Sen mukaan väestön puristusvoimalla on positiivinen yhteys olympiamenestykseen. Tutkimuksessa tulos pysyi samana vaikka tuloksissa otettiin huomioon tutkittavien sukupuoli, ikä, pituus, päivittäinen kalorin saanti sekä väkilukuun suhteutettu ja kokonaisbruttokansantuote. Jokainen 1 kg lisäys puristusvoimassa kasvatti mitalien määrää 36 %:lla. Tutkimukseen osallistu 152 610 osallistujaa 21:stä eri maasta. Tutkijat kuitenkin toteavat, että aihe vaatii lisätutkimuksia.

Johtopäätöksenä todettakoon, että ainakin väkiluvulla, bruttokansantuotteella ja kisaisännyydellä vaikuttaisi olevan positiivinen yhteys maan mitalimäärään olympialaisissa.

Erot tuloksissa

Jos pohdit mistä johtuvat erot tutkimusten tuloksissa ja niitä ennen esittämissäni taulukoissa, koska taulukothan osoittavat, että väkiluvulla ja väkilukuun suhteutetulla bruttokansantuotteella ei ole vaikutusta mitalien määrään, niin se johtunee siitä, että omassa vertailussani olen ottanut tarkasteluun koko olympialaisten historian aina 1800-luvun lopulta nykyhetkeen. Tähän väliin on mahtunut mm. kaksi maailmaan sotaa ja monia muita pienempiä ja suurempia tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet niin urheilijoihin kuin valtioiden väkilukuun, bruttokansantuotteeseen ja moneen muuhunkin asiaan. Tästä syystä vertailussani olisi pitänyt ottaa huomioon jokaiselta olympiavuodelta sen aikaiset valtioiden tilastot väkiluvusta ja bruttokansantuotteesta, jolloin tulos olisi todennäköisesti ollut erilainen. Nyt taulokossa on siis listattuna koko olympiahistoria kaikki mitalit ja nykyinen tilastotieto valtioiden väkiluvusta ja bruttokansantuotteesta. En kuitenkaan ymmärrettävistä syistä kerännyt tietoa jokaisen olympiavuoden väkiluku- ja bruttokansantuotetilastoista, koska se olisi vienyt todella kauan aikaa, jos olisi edes omilla resursseillani ollut mahdollista.

Tekstissä käsiteltävät tutkimukset siis tarkastelivat lyhyempiä ajanjaksoja (n. parikymmentä vuotta), jolloin tutkimuksissa on kyetty ottamaan huomioon jokaisella olympiavuonna vallinneet olosuhteet. Lisäksi tutkimukset tarkastelivat mitalien määrää kesäolympialaisissa, kun taas omassa taulukossani on kaikki olympialaiset (talvi ja kesä).

Omat mietteet

Edellä esiteltyjen tutkimusten valossa on siis selvää, että edellä luetellut asiat vaikuttavat, jossain määrin maan mitalien saantiin. Tämä ei tietenkään tarkoita, että koska Suomen bruttokansantuote on pienehkö suurimpiin maihin verrattuna, väkilukumme on maltillinen ja viime olympialaisten järjestämisestäkin on kulunut aikaa, että urheilijamme eivät voisi menestyä ja heitä ei kannattaisi tukea. Päin vastoin, jokaisen urheilijan kannattaa tavoitella unelmiaan ja menestystä, mutta tilastollisesti ajatellen se on vain vaikeampaa ja epätodennäköisempää Suomessa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, ainakin valtion tasolla (ei välttämättä yksittäisen urheilijan).

Toinen asia on sitten, että haluammeko pyrkiä panostamaan muutamaan tiettyyn lajiin resursseja enemmän, jotta siinä tulisi menestystä vai haluammeko olla tasapuolinen ja tukea kaikkia lajeja yhtäläisesti? Tämä yksi iso arvokysymys, jota aiheen tiimoilta tulisi pohtia. Jos annamme toisille enemmän resursseja menestyä niin se on toisilta pois, mutta jos emme keskitä resursseja kenellekään niin onko se kaikilta pois? Kuten tuotteistaja Jari Parantainen on todennut (vapaasti ulkomuististani) "jos tarjoamme kaikille kaikkea, emme tarjoa lopulta kenellekään mitään".

Lähteet:

Makiyan, S. & Rostami, M. 2021. Economic Determinants of Success in Olympic Games. Volume: 23. Pages: 33-39. Turkish Journal of Sport and Exercise.

Bian, X. 2005. Predicting Olympic Medal Counts: the Effects of Economic Development on Olympic Performance Development on Olympic Performance. Illinois Wesleyan University.

Bernard, A. & Busse, M. 2004. Who Wins the Olympic Games: Economic Resources and Medal Totals. The Review of Economics and Statistics. 86. 413-417.

Rewilak, J. 2021. The (non) determinants of Olympic success. Journal of Sports Economics 2021, Vol. 22(5) 546-570.

Shariati, M., Bagheri, Y. & Goodarzi, M. 2014. The Relationship between the Success of Countries at the Beijing 2008 Summer Olympic Games and Demo-economic Factors. International Journal of Sport Studies. 4. 1027-1031.

Leong, DP., McKee, M., Yusuf, S. 2017. Population Muscle Strength Predicts Olympic Medal Tallies: Evidence from 20 Countries in the PURE Prospective Cohort Study. PLoS One. 2017;12(1).